Uusilla ikkunoilla voi säästää tuhansia euroja
Ikkunaremontti on oivallinen tapa parantaa kodin energiatehokkuutta. Samalla kohenee myös asumisviihtyvyys.
Kiristyvät rakennusmääräykset vauhdittavat ikkunoiden kehitystyötä
Ikkunoiden energiatehokkuus on parantunut viimeisinä vuosikymmeninä vauhdikkaasti. Pihla Groupin tuotepäällikkö Aku Ilolan mukaan ikkunavalmistajien kehitystyötä on kirittänyt rakennusmääräysten jatkuva kiristyminen ja siinä on auttanut lasitekniikan huima kehittyminen. Ikkunaremontilla onkin nyt mahdollista pysäyttää vanhojen ikkunoiden aiheuttama lämpöhukka ja säästää merkittävästi sähkölaskussa.
Suurin säästöpotentiaali 70–80-luvun taloissa
Ilola on huomannut, että kallistuva energian hinta ja julkinen keskustelu energiakriisistä ovat lisänneet suomalaisten innokkuutta ikkunaremonttiin. Aiemmin ostopäätösten taustalla oli ennemminkin asumismukavuuden ja ikkunoiden käyttöominaisuuksien parantaminen. Uusia ikkunoita on mukavampi käyttää, ne poistavat vedontunteen ja pitävät kolean ilman ohella myös melun kodin seinien ulkopuolella. Ikkunoiden lakkaus- ja maalaustarvekin poistuu huoltovapaiden alumiinisten ulkopokien myötä. ”Nyt ikkunaremontilla haetaan erityisesti taloudellisia säästöjä, ja nämä muut remontista saatavat edut tulevat siihen päälle. Eniten teemme ikkunaremontteja 80–90-luvun taloihin, mutta energiasyyt innostavat ikkunaremonttiin nyt myös 2000-luvulla rakennettujen talojen omistajia. Ikkunaremontin työn osuudesta voi hakea kotitalousvähennystä, mikä keventää olennaisesti remontista syntyviä kokonaiskustannuksia”, Ilola sanoo. Ikkunoiden energiatehokkuutta mitataan ns. e-arvolla, joka kertoo ikkunan aiheuttaman laskennallisen lämpöhäviön vuodessa per ikkunaneliö. Yhden vanhan ikkunan e-arvo voi olla esimerkiksi 250 kWh/v, kun taas uuden ikkunan vain 40 kWh/v. Sähkölämmitteisessä talossa tämä näkyy suoraan sähkölaskussa. Toki laskennallinen arvo poikkeaa aina toteutuneesta suuntaan tai toiseen, mutta usein se osuu yllättävän lähelle.
Lämmöneristystä ja suojaa auringonsuojalasilla
Esimerkkinä tyypillisestä remonttikohteesta Ilola mainitsee Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsevan 80-luvulla rakennetun rinnetalon, jossa on isokokoisia ikkunoita. Ilola arvioi, että talon ikkunapinta-ala on kokonaisuudessaan noin 20 neliön luokkaa.” Asensimme kohteeseen avattavat, kahdella eristyslasielementillä varustetut Pihla Termo -ikkunat. Ne säästävät laskennallisesti reilut 1500 kilowattituntia energiaa vuodessa. Nykyisellä sähkönhinnalla vuotuinen säästö on noin 500 euroa. Omistajat valitsivat etelän puoleisiin olohuoneen ikkunoihin auringonsuojalasin, joka torjuu kuumalla säällä liiallista auringon lämpösäteilyä, mutta päästää valon sisään ja säilyttää kauniin järvimaiseman”, Ilola kertoo. ”Valmistamme kaikki Pihla-tuotteet Suomessa mittatilaustyönä, asiakkaan talon arkkitehtuuri huomioiden. Haluamme valmistaa energiatehokkaita ja pitkäikäisiä tuotteita ympäristöystävällisesti. Tavoitteenamme on puolittaa koko toimintamme hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä ja olemmekin tässä jo aika pitkällä, Ilola sanoo.
Calcus.com Oy:n tuottama kaupallinen asiantuntijajulkaisu. Julkaistu Iltalehden Koti Kuntoon! -liitteessä 11.11.2022.